Harrastaja-aapinen #1: Manga

Aiheet: Artikkelit, Harrastaja-aapinen
20. maaliskuuta 2008, kirjoittajana Veh

Sutkun aihepiiriin liittyvistä termeistä ehdottomasti tärkein on manga. Sana on japania ja tarkoittaa sarjakuvaa, tai suoraan käännettynä likimäärin ”sutaistuja kuvia”. Japanilaisten kielenkäytössä mikä tahansa sarjakuva on mangaa; länsimaihin puolestaan sana oli napattu alun perin tarkoittamaan japanilaisia sarjakuvia.

Avainfraasi on ”alun perin”. Tällä hetkellä ei ole olemassa oikein minkäänlaista yhteisymmärrystä siitä, että mitä manga on. Valtavirtamedia kuvittelee mangaa usein sarjakuvan tyylisuunnaksi – koska, kuten tunnettua, mangahahmoilla on isot silmät ja pienet suut. Tämän kannan voi tyrmätä nopeasti muutamalla otteella japanilaisista sarjakuvista:

Hokuto no Ken -oteAkagi-oteOne Piece -oteJoJo no kimyoona booken -ote

Olisikin hienoa, jos manga määriteltäisiin sarjakuvan tyyliksi, ja tämän seurauksena osa kaikkein tunnetuimpien japanilaisten piirtäjien teoksista ei enää olisikaan mangaa! Tästä syystä kukaan asiaan perehtynyt ei määrittelekään mangaa tyyliksi; sen sijaan vallalla on kaksi kilpailevaa selitystä sanalle.

Kustantajat haluaisivat myydä mahdollisimman suuren osan sarjakuvistaan mangana, koska manga yleensä ottaen myy paremmin kuin sarjakuva. Siksipä länsimaiset kustantajat ovat yhdysvaltalaisen Tokyopopin johdolla alkaneet kutsua mangaksi kaikkea sitä sarjakuvaa, joka on suunnattu mangaa lukevalle ihmisjoukolle. Suomessa samaa kantaa on kuultu ensisijaisesti Egmontin edustajien suista. Käytännössä tämä määritelmä tarkoittaisi sitä, että mikä tahansa voi olla mangaa – vaikkapa minun piirtämäni kahden ruudun tikku-ukkosarjakuva, jos julkaisen sen tässä blogissa.

Tämäkin on mangaa, koska piirsin sen teitä varten

Harrastajat taas mieluummin sanovat, että manga on joko japanilaisen ihmisen piirtämää sarjakuvaa tai japanilaiselle kohdeyleisölle piirrettyä sarjakuvaa. Oma suosikkini on näistä jälkimmäinen, mutta perustelut tälle kannalle ovat turhan pitkällisiä tähän blogaukseen sisällytettäväksi. Olen kuitenkin sitä mieltä, että siinä vaiheessa kun ”mangaa” aletaan piirtää jotain muuta yleisöä kuin japanilaisia silmällä pitäen, sitä on jo parempi sanoa vain ihan suoraan sarjakuvaksi.

Kustantajia on helppo parjata manga-termin arvon laimentamisesta. Kannattaa kuitenkin pitää mielessä, että syy siihen, että sanaa ylipäänsä yritetään tunkea joka paikkaan, on meissä harrastajissa itsessämme. Jos emme ostelisi sarjakuvia päättömästi vain sen takia, että niiden etu- tai takakannessa lukee ”manga”, niin kustantajillakaan ei olisi mitään syytä lähteä sanaa pilaamaan. Manga ei ole koskaan ollut sanana mikään laadun tae, eikä tule olemaan sitä vastaisuudessakaan.

5 vastausta artikkeliin “Harrastaja-aapinen #1: Manga”

  1. Miizou kirjoittaa:

    Oli tosiaan helpompaa ”silloin ennen vanhaan”, kun mangan voitiin tulkita viittaavan yksinkertaisesti japanilaisiin sarjakuviin.

    Itse olen jo pikkuhiljaa kallistunut kannalle, että olisi parempi tästä lähtien puhua yksinkertaisesti SARJAKUVISTA riippumatta siitä, onko kyse japanilaisista, korealaisista, amerikkalaisista, suomalaisista, jne. jutuista.

    Niin mukava sana kuin ”manga” onkin.

  2. Tsubasa kirjoittaa:

    Olisi varmasti. Mutta se ei poistaisi sitä tosiasiaa, että enin osa manganlukijoista profiloi itsensä nimenomaan japanilaisen sarjakuvan lukijoiksi…

  3. Miizou kirjoittaa:

    Mistä päästäänkin toiseen mielenkiintoiseen aiheeseen: Profiloivatko vaikkapa Niilo Pielisen fanit itsensä samalla tavalla nimenomaan belgialaisen sarjakuvan lukijoiksi, vai onko tällainen ajattelutapa vain manga-fanien ominaisuus. Ja jos/kun on niin miksi?
    (Juttuvinkki Sutkulle, kenties? =P)

  4. Tsubasa kirjoittaa:

    Hyvä huomio! Eivät oikeastaan, sikäli kun minä tiedän – eivätkä myöskään kalsarisankarien lukijat. Tästä seuraa sitten ongelmia, kun eri väestönryhmiä yritetään sovitella yhteen mm. tapahtumiin vain sen perusteella, että molempien harrastukset sattuvat sisältämään tietynlaisia sarjakuvia.

    Stu Levy ja sitä kautta myös Otto Sinisalo ovat tässä asiassa oikeassa: Japani on suurimmalle osalle kokonaisvaltainen harrastus, elämäntapa. Elämme aikoja, jolloin amerikkalainen popkulttuuri alkaa puoli vuosisataa jyllättyään olla out ja aasialainen puolestaan in.

  5. Otakunvirka » Vierauden kaipuu kirjoittaa:

    […] ja toistaiseksi yksiselitteisin määritelmä länsimaisten harrastajien käyttöön lieneekin mm. Vehin käyttämä “manga on sarjakuvaa, joka on tehty japanilaiselle kohdeyleisölle.” […]

Jätä vastaus