Riichi-mahjongin pikareferenssi

Aiheet: Artikkelit, Esittelyt
31. heinäkuuta 2011

Modernin japanilaisen mahjongin suosio Suomessa on paisunut huikeasti sitten parin vuoden takaisen edellisen riichiartikkelini. Nykyään riichiä näkee jokaisessa vähänkin suuremmassa japani- tai peliaiheisessa tapahtumassa – viimeksi juuri tänä viikonloppuna Ropeconissa.

Suomessa ja muualla Euroopassa käytettäväksi riichin variantiksi ovat vakiintuneet European Mahjong Associationin julkaisemat säännöt. EMA:n oppaasta löytää kattavan koosteen riichin toiminnasta, ja se käsittelee huolellisesti myös kaikenkarvaisia poikkeustapauksia ja erityissääntöjä, joita pelin taakaksi on aikojen myötä kehittynyt.

Rennossa illanviettopelissä EMA:n säännöt ovat minun makuuni liian raskaat, joten olen omien peliporukoideni kanssa karsinut niistä ylimääräisiä elementtejä pois ja yksinkertaistanut pisteytyksen. Tavallisesti kun suurin osa pistelaskun vaivasta tulee pohjapisteiden laskemisesta, vaikka ne yleensä vaikuttavat käden arvoon vain joitakin kymmeniä prosentteja.

Tarpeeksi agressiivisella karsimisella riichin pisteytys mahtuu mukavasti ja ymmärrettävästi kaksipuoleiselle A5-paperille. Kas tässä myös teidän käyttöönne:

Mahjong – oletko mummo vai yakuza?

Aiheet: Artikkelit, Esittelyt
3. syyskuuta 2008

Ilokseni huomasin, että uusimmassa Japan Popissa (numero 06-2008) on käsitelty mahjongia. Käsittely tosin tapahtui laajemman lautapeliartikkelin yhteydessä ja oli siksi melko suppea – ja jätti sellaisen olon, ettei kirjoittaja välttämättä ole itse pelannut peliä lainkaan. Uusia pelaajia teksti ei ainakaan vedä kovin paljoa puoleensa, vaikka sellaisia mieluusti Suomen pelipiireihin tarvittaisiin, joten ajattelin, että nyt on hyvä sauma Sutkulle korjata tilanne. Ensinnäkin, kaikkein tärkein asia mahjongista on…

"Ai mahjongia vai? Hei tiedän sen pelin, pelaan sitä aina Älypäässä!"

…että se ei ole tämä peli. Pelivälineet ovat likimain samat, mutta muuten tällä ”pasianssimahjongilla” tai ”Shanghai-mahjongilla” ei ole mitään tekemistä oikean mahjongin kanssa. Oikeaa mahjongia pelaa neljä ihmistä yhtä aikaa, ja se on hyvin paljon tällaista tiilenyhdistelyajantappokonstia vaikeampi peli.

Vähiten tämä ei johdu siitä, että mahjong-sääntöjä on ainakin yhtä monta kuin on maita, joissa peliä pelataan. Säännöt voivat erota toisistaan radikaalistikin, ja tämän vuoksi stereotypisiä mahjong-pelaajiakin on olemassa kahta lajia:

  1. Kiltit kiinalaiset mummot tappavat luppoaikaansa pelaamalla mahjongia puistossa kaiket päivät. Voita, niin saat hyvää mieltä; häviä, niin et. Kummatkin saavat ennen pitkää epilepsian.
  2. Karskit yakuzat tappavat luppoaikaansa pelaamalla mahjongia savuisassa ja salaisessa pelikellarissa yön yli. Voita hyvin, niin olet upporikas; häviä hyvin, niin olet loppuelämäsi veloissa ja paria sormea köykäisempi.

Kummallekin peliporukalle löytyy omat sääntönsä. Mikäli mummomahjong kuulostaa kiinnostavammalta, suosittelen etsimään jostain kiinalaisia tai yhdysvaltalaisia sääntöjä; me pelaamme modernia japanilaista eli riichi-mahjongia (tunnetaan myös nimellä reach-mahjong). Se onnistuu yhtä aikaa vaatimaan pelaajaltaan sekä runsain mitoin taitoa että rutkasti onnea.

Edellisen kappaleen ”me” tarkoittaa niitä anime- ja mangapiireissä pyöriviä ihmisiä, jotka mahjongiin ovat tutustuneet. Useimpien pelihimo on herännyt vetävästi yakuzojen mahjongpeleistä kertovan Akagi-animen näkemisen jälkeen. Peliporukkaa on monesti kokoontunut esimerkiksi irkkiin #pelit-kanavalle B2IRC-verkkoon, ja onpa ilmoilla ollut myös alustavia puheita siitä, että Desuconissa olisi mahjongia ihan ohjelmana asti. Savukonettakin lupailivat.

Desuun on vielä hyvin aikaa, joten kuka tahansa kiinnostunut ehtii opetella riittävän taitavaksi päteäkseen siellä. Aloittelijaystävällinen opastus riichi-mahjongin saloihin löytyy osoitteesta http://guide.riichi.nl/. Sen sijaan hyviä sääntö- ja pistetaulukkotiivistelmiä on niin harvassa, että olen joutunut tekemään sellaiset itse. Jaan ne nyt myös teidän kanssanne: