Ilmaista animea… mutta…

Aiheet: Ajankohtaiset, Julkaisut, Uutisointi
5. huhtikuuta 2008

Tower of Druagan ensimmäinen jakso levisi sitten nettiin eilen, eikä ollut aivan sitä mitä siltä odotettiin. Se olikin heikohkoa fantasiaparodiaa, joka viljeli runsaasti stillikuvia ja vältteli asioiden animointia viimeiseen saakka – lukuun ottamatta helposti kierrätettäviä animaatiopätkiä, kuten erikoishyökkäyksiä. Kokonaisuudessaan se tuntui lähinnä yritykseltä mahduttaa mahdollisimman paljon kliseitä yhteen 20 minuutin ajanjaksoon. Ja lopuksi paljastui, että likipitäen kaikki jakson tapahtumat olivatkin vain olleet päähenkilön unta.

Jakson yllättävän matalan laadun syy on selvinnyt vasta jälkikäteen, ja se on ainakin minulle karvas pettymys. Vaikuttaisi siltä, että netissä ei jaetakaan varsinaista suuren budjetin Tower of Druaga -animea, vaan yhden hahmon vinkkelistä tehtyjä jakson pituisia DVD-ekstroja. Esimerkiksi Nicovideossa oli tämän tekstin kirjoittamisen hetkellä nähtävillä aivan oikea jakso, mutta oletettavasti laittomana versiona, joten en linkitä suoraan siihen. Nicovideon jakso kuitenkin sisältää ihan oikeaa juonenkuljetusta, ja animoituja kohtauksia, ja on selkeästi tehty moninkertaisella budjetilla suhteessa meille tarjottavaan tekeleeseen.

Tässä jo ehdin kuvitella että Gonzo olisi tappamassa fanikäännöksiä, mutta sen sijaan se näköjään levittääkin vain fanikäännösten mainoksia. Jos joku sattuu tykkäämään noista halpisjaksoista, hän tuskin odottaa puolta vuotta saadakseen DVD:itä käsiinsä, vaan lähtee hakemaan ison budjetin jaksoja lähimmästä Bittorrent-portaalista heti kun ne saadaan tekstitettyä.

Saas nähdä että miten sille toiselle nettijaettavalle sarjalle, Blassreiterille, käy. Lisää huonoja uutisia odotellessa – leikkauksen takana Tower of Druagan halpisykkösjakso Youtubesta. (lisää…)

Harrastaja-aapinen #1: Manga

Aiheet: Artikkelit, Harrastaja-aapinen
20. maaliskuuta 2008

Sutkun aihepiiriin liittyvistä termeistä ehdottomasti tärkein on manga. Sana on japania ja tarkoittaa sarjakuvaa, tai suoraan käännettynä likimäärin ”sutaistuja kuvia”. Japanilaisten kielenkäytössä mikä tahansa sarjakuva on mangaa; länsimaihin puolestaan sana oli napattu alun perin tarkoittamaan japanilaisia sarjakuvia.

Avainfraasi on ”alun perin”. Tällä hetkellä ei ole olemassa oikein minkäänlaista yhteisymmärrystä siitä, että mitä manga on. Valtavirtamedia kuvittelee mangaa usein sarjakuvan tyylisuunnaksi – koska, kuten tunnettua, mangahahmoilla on isot silmät ja pienet suut. Tämän kannan voi tyrmätä nopeasti muutamalla otteella japanilaisista sarjakuvista:

Hokuto no Ken -oteAkagi-oteOne Piece -oteJoJo no kimyoona booken -ote

Olisikin hienoa, jos manga määriteltäisiin sarjakuvan tyyliksi, ja tämän seurauksena osa kaikkein tunnetuimpien japanilaisten piirtäjien teoksista ei enää olisikaan mangaa! Tästä syystä kukaan asiaan perehtynyt ei määrittelekään mangaa tyyliksi; sen sijaan vallalla on kaksi kilpailevaa selitystä sanalle.

Kustantajat haluaisivat myydä mahdollisimman suuren osan sarjakuvistaan mangana, koska manga yleensä ottaen myy paremmin kuin sarjakuva. Siksipä länsimaiset kustantajat ovat yhdysvaltalaisen Tokyopopin johdolla alkaneet kutsua mangaksi kaikkea sitä sarjakuvaa, joka on suunnattu mangaa lukevalle ihmisjoukolle. Suomessa samaa kantaa on kuultu ensisijaisesti Egmontin edustajien suista. Käytännössä tämä määritelmä tarkoittaisi sitä, että mikä tahansa voi olla mangaa – vaikkapa minun piirtämäni kahden ruudun tikku-ukkosarjakuva, jos julkaisen sen tässä blogissa.

Tämäkin on mangaa, koska piirsin sen teitä varten

Harrastajat taas mieluummin sanovat, että manga on joko japanilaisen ihmisen piirtämää sarjakuvaa tai japanilaiselle kohdeyleisölle piirrettyä sarjakuvaa. Oma suosikkini on näistä jälkimmäinen, mutta perustelut tälle kannalle ovat turhan pitkällisiä tähän blogaukseen sisällytettäväksi. Olen kuitenkin sitä mieltä, että siinä vaiheessa kun ”mangaa” aletaan piirtää jotain muuta yleisöä kuin japanilaisia silmällä pitäen, sitä on jo parempi sanoa vain ihan suoraan sarjakuvaksi.

Kustantajia on helppo parjata manga-termin arvon laimentamisesta. Kannattaa kuitenkin pitää mielessä, että syy siihen, että sanaa ylipäänsä yritetään tunkea joka paikkaan, on meissä harrastajissa itsessämme. Jos emme ostelisi sarjakuvia päättömästi vain sen takia, että niiden etu- tai takakannessa lukee ”manga”, niin kustantajillakaan ei olisi mitään syytä lähteä sanaa pilaamaan. Manga ei ole koskaan ollut sanana mikään laadun tae, eikä tule olemaan sitä vastaisuudessakaan.